Tuore psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu monikielinen materiaali edistää yhdenvertaisuutta

Koronaepidemia ja sitä torjuvat toimet vaikuttavat tuntuvasti meidän jokaisen arkeen. Arvioiden mukaan rajoitetuissa poikkeusoloissa eläminen voi jatkua vielä pitkään. Kriisiin liittyvä epävarmuus kuormittaa mielenterveyttä ja aiheuttaa jonkinasteista stressiä meille kaikille. Vaikka olemme haastavassa tilanteessa yhdessä, koronaepidemia ei kolhi meitä kaikkia samanarvoisesti. Sen vaikutukset iskevät kaikkein kovimmin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin.

Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat erityisen tuen tarpeessa monestakin syystä. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä psyykkinen kuormittuneisuus on koko väestöön verrattuna yleisempää. Oireilun yleisyydestä huolimatta ulkomaalaistaustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Mielenterveysongelmat ja psyykkinen oireilu jäävät usein tunnistamatta, eikä apua ymmärretä hakea.

Suomea taitamattomille mielenterveyspalvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Tiedon puute, outo palvelujärjestelmä ja syrjivät käytännöt terveydenhuoltojärjestelmässä estävät maahanmuuttajataustaisia saamasta ja hakemasta apua psyykkiseen oireiluun. Monissa maahanmuuttajaryhmissä mielenterveysongelmiin liittyy myös voimakasta häpeää ja niistä vaietaan.

Psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös läheisiin. Jos sairastunut ei saa apua, perheenjäsenten ja läheisten huoli ja hoitovastuu sairastuneesta kasvaa entisestään. Läheiset kantavat usein ympärivuorokautista ja näkymätöntä taakkaa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että lapset ajautuvat psyykkisesti sairastuneen vanhempansa omaishoitajan rooliin. Maahanmuuttajaperheiden lapsilla on vanhempiaan kielitaitoisempina suuri riski ajautua huolehtimaan perheen asioista. Lapset saattavat toimia jopa vanhempansa asioimistulkkina. Poikkeustilanteen myötä mielenterveysomaiset ovat jääneet entistä enemmän yksin, koska monet viranomaispalvelut ovat sulkeneet ovensa.

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät erityisesti lapsiperheissä. Koulu ja harrastukset ovat maahanmuuttajaperheiden lapsille erityisen tärkeitä. Ne vahvistavat lapsen sosiaalisen osallisuuden kokemusta, eli tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta. Kasvokkain tapahtuvat, turvalliset aikuiskontaktit ovat erityisesti lapsiomaisille merkityksellisiä. Koulujen sulkeuduttua moni lapsi on jäänyt vaille tarvitsemaansa tukea. Poikkeusoloissa vuorovaikutus rakentuu pitkälti laitteiden varaan, eikä lapsen hätä ja hienovaraiset avunpyynnöt nouse esiin. On myös lapsia, joita ei tavoiteta etäyhteyksin lainkaan.

Vieraskielisillä vanhemmilla usein ole riittävää osaamista, kielitaitoa tai digitaitoja tukea lasta etäkoulunkäynnissä. Tiedotus kodin ja koulun välillä ei tavoita vieraskielisiä vanhempia ja on usein vaikeasti ymmärrettävää. Tilanteiden nopeasti muuttuessa kielitaidottomat perheet jäävät auttamatta pimentoon.

Monelle vieraskieliselle poikkeustilan aiheuttama katujen tyhjeneminen, koulujen sulkeutuminen ja liikkumisen rajoittaminen tuli täysin yllättäen. Varsinkin hiljattain maahan muuttaneet jäivät epätietoisuuteen. Ilman kielitaitoa tai kontakteja ei ole ketään, jonka kanssa puhua huolista tai jotka voisivat auttaa ymmärtämään tilannetta. Huhut velloivat sosiaalisessa mediassa, mutta virallista tietoa ymmärrettävällä kielellä ei löytynyt. Monet pohjasivat tietonsa oman lähtömaansa tilanteeseen ja omakielisiin ohjeistuksiin.

Viranomaiset ja järjestöt ovat tehneet viime viikkoina hartiavoimin töitä sen eteen, että monikielistä tietoa koronaviruksen leviämisestä ja poikkeustilan aiheuttamista rajoituksista ja järjestelyistä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön saatavilla. Samankaltaista tavoitteellisuutta tarvitaan niiden vieraskielisten perheiden auttamiseksi, joissa on mielenterveyden haasteita. Jotta huolen ja vastuun uuvuttamat perheet tavoitetaan, on tehtävä etsivää työtä ja tarjottava erityisryhmät huomioivia palveluita.

FinFami-yhdistyksille ympäri Suomen on tärkeää, että psyykkisesti sairastuneiden läheisille on tarjolla tukea myös poikkeusoloissa. Yhdistykset ovat tarttuneet tilanteen nostamaan haasteeseen ja niissä on otettu käyttöön uudenlaisia tukemisen tapoja. FinFamin vastajulkaistu, monikielinen materiaali on merkittävä parannus vieraskielisten mielenterveysomaisten tilanteeseen.

FinFamin Opas omaiselle tarjoaa perustietoa psyykkisistä sairauksista sekä tietoa ja vinkkejä psyykkisesti oireilevan läheiselle. Opas omaiselle on mukautettu selkokielelle, joka tekee järjestön tarjoaman tuen saavutettavaksi kaikille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielen lisäksi opas on luettavissa, ja myöhemmin myös kuunneltavissa, arabian, farsin, englannin, somalin, venäjän ja soranin kielillä. Materiaali on verkossa helposti saavutettavissa myös silloin, jos yhteiskunnan rajoituksia joudutaan uudelleen kiristämään.

Tutustu selkokieliseen oppaaseen täältä. 

Tutustu selkokieliseen verkko-oppaaseen täällä.