Valitse sivu

Monelle ansiotyössä olevalle mielenterveysomaiselle mahdollisuus käydä töissä on tärkeää. Työelämäjoustot, ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki vahvistavat psyykkisesti sairastuneiden läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä.

Perheenjäsenen psyykkinen sairaus kuormittaa aina läheisiä ja sairastuneen hoito sitoo omaisen usein jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Raskas elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti mielenterveysomaisten hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan arviolta 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua itse masennukseen. Kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset heijastuvat väistämättä myös töihin.

– Psyykkisesti sairastuneen läheinen ei aina pysty antamaan parastaan työelämässä. Uupumus tai työtehon lasku on ymmärrettävää ja luonnollista, jos perheenjäsenen sairaus on epävakaassa tilassa ja jatkuvan huolen lisäksi takana on esimerkiksi monia valvottuja öitä sairastuneen kanssa, kertoo FinFami Satakunnan toiminnanjohtaja Elina Uusivuori.

Monelle psyykkisesti sairastuneen läheiselle mahdollisuus käydä töissä on kuitenkin tärkeää. Taloudellisen turvan lisäksi työ lisää sosiaalista pääomaa ja on hyväksi mielenterveydelle.

– Työ on monelle mielenterveysomaiselle henkireikä, jossa voi hetkeksi irtautua raskaasta omaistilanteesta. Kuten kuka tahansa muu, myös psyykkisesti sairastuneiden läheiset tarvitsevat omaa aikaa sekä mahdollisuuden luoda omaa uraa ja kehittää osaamistaan, muistuttaa Uusivuori.

Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 omaishoitajaa. Tästä joukosta löytyvää ammattitaitoa ja osaamista ei ole varaa menettää työmarkkinoilla. Keinoja omaishoidon ja ansiotyön yhteen sovittamiseksi on kehitettävä ja olemassa olevia, toimivia ratkaisuja otettava käyttöön.

– Joustavia ja erilaiset elämäntilanteet huomioivia käytäntöjä voidaan kehittää yhteistyössä työterveyshuollon, henkilöstön ja johdon kanssa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa, joten kyse on mitä suurimmassa määrin tahtotilasta, painottaa FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Omista tai läheisen mielenterveyden ongelmista ei usein uskalleta puhua, koska leimautumisen pelko on suuri. Työpaikan myönteinen asenneilmapiiri mielenterveyden haasteita, omaistilanteita ja niiden vaikutuksia kohtaan vaikuttavat merkittävästi työntekijän jaksamiseen, hyvinvointiin ja työn tuloksiin.

– Moni omainen ei halua kertoa kuormittavasta tilanteestaan työpaikalla, koska he pelkäävät tulevansa leimatuiksi. Näin ei saa olla. On tärkeää, että työntekijä voi ottaa omaistilanteen kuormittavuuden puheeksi ilman pelkoa siitä, miten tähän vastataan, sanoo Hytönen.

Omaistilanteen salaaminen vie paljon energiaa ja sairastuneen hoitoon liittyvät poissaolot voivat vaikuttaa työyhteisön suhtautumiseen.

– Jos uskaltaa kertoa omasta tilanteestaan, työjoustoista sopiminenkin helpottuu joka suuntaan. Avoimuus lisää usein työyhteisön ymmärrystä ja selkeyttää tilannetta kaikkien kannalta, toteaa Elina Uusivuori.

Organisaation tarjoamat mahdollisuudet työelämäjoustoihin on hyvä nostaa esiin, kun tavoitellaan osaavia ammattilaisia. Omaishoitoystävällinen työpaikka erottautuu edukseen ja tekee työpaikasta kiinnostavamman. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri vahvistaa organisaation mainetta hyvänä työnantajana.

– Ymmärrys erilaisia elämäntilanteita kohtaan tekee organisaatiosta helpommin lähestyttävän. Esimiehen tuki ja työpaikan yhteisöllisyys eivät ainoastaan vahvista työntekijöiden hyvinvointia, vaan ulospäin näyttäytyessään ne tekevät työpaikasta houkuttelevan myös muiden silmissä, summaa Hytönen.

Kun työelämäjoustoja mahdollistetaan, ne eivät saa vaikuttaa työntekijän tulevaisuuden näkymiin ja etenemiseen organisaatiossa. Pelkät rakenteet eivät riitä, vaan omaishoitajamyönteisyys tulee aidosti olla osa työpaikan toimintakulttuuria.

–On ensisijaisen tärkeää, että ymmärrys eri elämäntilanteita kohtaan näkyy niin asenteissa kuin rakenteissakin. Esimerkiksi työpaikan kehityskeskusteluissa voi ottaa esille omaishoitoon liittyviä kysymyksiä ja yhdessä pohtia, miten omaistilanteen vaikutuksista voidaan sopia.

Myönteisen ilmapiirin lisäksi omaishoitajuuden ja ansiotyön yhteensovittaminen on mahdollista ennen kaikkea silloin, kun työpaikoilla on olemassa joustavia käytäntöjä kuten liukuva työaika, etätyö, lomien järjestely, työajan suunnittelu tai vapaan saaminen kiireellisissä tilanteissa.

– Kun läheinen sairastaa psyykkisesti, tilanteet saattavat muuttua yllättäen ja vaatia mielenterveysomaisilta huomiota myös työajalla. Monet työssä käyvät mielenterveysomaiset kokevatkin erityisen hankaliksi juuri äkillisten tilanteiden vaatiman nopean reagoinnin, sanoo Uusivuori.

Työpaikoilla tulee selventää henkilöstön ja työpaikkojen oikeuksia erilaisten elämäntilanteiden varalle. Tässä johdolla on suuri merkitys.

– On tärkeää tukea ja kouluttaa johtajia ottamaan puheeksi mielenterveyden ongelmat ja erilaisten elämäntilanteiden vaikutukset työpaikoilla. Apua on tarjolla, kunhan tilanteisiin osataan ja uskalletaan puuttua, muistuttaa Hytönen.

Erilaisia tukemisen tapoja ei välttämättä osata hyödyntää kattavasti. Työsopimuslain mukaan työntekijän poissaolo työstä on mahdollista pakottavista perhesyistä. Lisäksi työpaikoilla on olemassa perheystävällisiä käytäntöjä, joita ei aina osata soveltaa omaishoitotilanteisiin, vaikka ne siihen sopisivatkin. Työnantaja voi myös konsultoida työterveyshuollon ammattilaisia, jotta voidaan vahvistaa työntekijän työssä jaksamista ja kehittää työkykyä tukevia menetelmiä.

–  Omaistilanteesta kannattaa puhua työterveyshuollossa, koska siihen liittyvä kuormittuneisuus vaikuttaa usein vahvasti myös työkykyyn. Yhdessä työterveyshoitajan kanssa voi esimerkiksi ottaa yhteyttä lähimpään FinFamiin, josta saa tietoa ja tukea omaan jaksamiseen, kannustaa Uusivuori.

Koronaviruksen aiheuttamalla poikkeustilanteella on vaikutuksia myös mielenterveysomaisten jaksamiseen. Kun psyykkisesti sairastuneiden palveluita laitetaan tauolle, on vaarana, että mielenterveysomaisen hoitovastuu sairastuneesta läheisestä kasvaa. Pahimmillaan jopa niin paljon, että mielenterveysomainen joutuu jäämään pois töistä.

– Nykytilanteessa sairastuneen avun saaminen takkuaa ja esimerkiksi psykoterapiaan pääsy on tällä hetkellä miltei mahdotonta. Etänä toteutettavat palvelut eivät sovi kaikille ja kotiin tuotavia palveluita on vähennetty, toteaa Hytönen.

–  Myös poikkeustilanteessa korvaavia toimintoja pitää tarjota yksilöllisesti, jotta sairastuneet pystyvät niitä hyödyntämään, eikä vastuu siirry omaisille.

Koronaepidemian myötä mielenterveysomaiset jäävät yhä useammin yksin ja joutuvat toimimaan sairastuneen apuna ilman riittävää tukea. Tämä lisää sairastuneiden läheisten kuormitusta ja omaa sairastumisriskiä.

– Kun sairastunut ei voi lähteä pois kotoaan ja hoitojaksot ovat katkolla, saattavat ne aiheuttaa taantuman hänen voinnissaan ja arjen hallinnassaan. Samalla myös sairastuneen läheinen joutuu ottamaan suurempaa vastuuta ja jää kokonaan ilman hengähdystaukoja.

– Jos emme pidä huolta omaishoitajien jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen, päättää Hytönen.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest