Mielenterveysomaisella on useita tapoja vaikuttaa asemaansa — yksi helppo tapa vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen on kyselyihin vastaaminen. Moni omainen saa vastauksia pohtiessaan myös oivalluksia omasta tilanteestaan.
Omaisella on keinoja vaikuttaa omaan asemaansa yhteiskunnallisesti ja lähipiirissään. Kun tarkoituksena on kehittää yhteiskuntaa, on tarpeellista, että myös omainen tietää erilaiset väylät ja mahdollisuudet. Yksi FinFamin tehtävistä onkin kannustaa ja auttaa omaisia vaikuttamaan asemaansa.
FinFami on kartoittanut omaisten vaikuttamismahdollisuuksia vuoden 2021 Kyselyssä mielenterveysomaisten hyvinvoinnista ja mielenterveyspalveluiden tilasta sekä vuoden 2019 Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksessa. Yksi tärkeä teema on ollut kyselyihin vastaamisen merkitys vaikuttamisessa.
Näissä kyselyissä FinFami selvitti, onko vastaajalla ollut mahdollisuus osallistua julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Kyselyissä on puitu myös järjestöjen tarjoamaa tukea ja sen kehittämistä sekä arviointia.
Tutkimusten avoimista vastauksista kävi ilmi, että yksi tapa vaikuttaa ovat kyselyt itse. FinFami käyttää kyselyjen tuloksia infografiikoissa ja raporteissa, joiden avulla järjestö välittää tietoa eri tahoille kuten poliitikoille ja viranomaisille. Tieto on avuksi myös omaisille itselleen, ja se voi jo sinänsä auttaa omaisia tilanteensa hahmottamisessa.
Kyselyistä saatu tieto lisää myös avointa keskustelua. Seuraava lainaus löytyy FinFamin omaiskyselyn vapaista kommenteista.
”On hyvä, että joku kysyy omaisten elämästä. Tiedon ja avoimen keskustelun avulla voi estää sairastumisia.”
Vaikka kommentit olivat pääosin myönteisiä, joukossa oli myös vastanneita, jotka kyseenalaistivat vastaamisen hyödyt.
Vaikuttaminen vastaamalla
Alueelliset FinFami-yhdistykset tarjoavat omaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Esimerkiksi vapaaehtoistyöllä ja kokemusasiantuntijoilla on tärkeä rooli omaisten aseman eteenpäinviemisessä.
FinFamin kyselyjen vastauksista näkyi kokemus siitä, että järjestötoimintaan voi vaikuttaa myös ilman kokemusasiantuntijan tai vapaaehtoisen roolia.
Moni vastaaja toikin ilmi kyselyihin vastaamisen keinona vaikuttaa.
”Osallistun tässä juuri nyt vastaamalla tähän kyselyyn”, valotti eräs vastaaja ensimmäistä vaikuttamiseen osallistumistaan.
Moni kyselyyn vastanneista näki, että vastaaminen on hyödyllistä asioiden muuttamisessa, ja he olivat kyselyn tekemisestä kiitollisia.
”On erinomaista, että lähi-ihmisistä pidetään huolta. Uskon, että tämän tyyppinen kartoitus mahdollistaa lähi-ihmisille tuen ja avun, jota he tarvitsevat”, vastasi eräs.
Toisaalta osa vastaajista suhtautui epäilevästi kyselyn hyötyihin.
”Toivottavasti nämä kyselyt johtavat johonkin”, muotoili eräs vastaajista.
Parhaimmillaan kyselyt haastavat vastaajaa miettimään uusia näkökulmia: kyselyt voivat tarjota oivalluksia ja olla jopa terapeuttista.
Kyselyt tuen muotona
Kyselyt voivat tuottaa kokemuksen tuen saamisesta ja ne voivat mahdollistaa henkilökohtaisia oivalluksia.
Erityisesti ne vastaajat, jotka eivät olleet aiemmin kuulleet FinFamista, kuvasivat kyselyyn vastaamisen avaavan mahdollisuuden omien kokemustensa purkamiseen. Moni vastaajista kuvasi heränneensä kyselyn avulla tilanteensa kuormittavuuteen ja omaan tuen tarpeeseensa. Moni myös mainitsi kyselyyn vastaamisen tuottavan oivalluksia ja hyötyä itselle.
”Kiitos kun sain kertoa asioista, joista ei voi kertoa kenellekään”, kiitteli eräs vastaaja.
”Tajusin, etten ole halunnut puhua aiheesta töissä enkä edes työterveydessä. Kaipaisin vertaisryhmää, jossa jakaa ahdistusta ja kuulla selviytymistarinoita”, jakoi toinen vastaaja kokemuksensa.
”Ihanaa, että tällainen kysely on järjestetty! En ole oikein ajatellutkaan, kuinka paljon tilanne rasittaa minuakin”, purki yksi vastaaja tilannettaan.
”Aion ottaa selvää, onko lähimmässä kaupungissa omaisten vertaistukitoimintaa. Se tulisi tarpeeseen”, oivalsi taas yksi vastaajista.
Kyselyt eivät toki ole ainoa tapa vaikuttaa. Kyselyissä FinFami kartoitti myös erilaisia vaikuttamisen keinoja.
Näin yhteiskuntaa muutetaan
Vastaajat kuvasivat voineensa järjestötoiminnassa vaikuttaa asioihin esimerkiksi kokemusasiantuntijoina ja vapaaehtoisina. Näissä rooleissa he olivat päässeet vaikuttamaan itse järjestötoimintaan, ja samalla toiminnan kautta oli ollut mahdollista kehittää julkisen sektorin mielenterveyspalveluita.
Yksi vaikuttamisen keino on myös omaisen oma mielipiteen ilmaisu.
Keinoja ovat palautteenanto hoitotahoille ja kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen tai yhteydenotot suoraan päättäjille. Moni vaikuttaa kirjoittamalla mielipiteensä tai ajatuksensa mediaan tai sosiaaliseen mediaan. Myös kuntalaisaloitteiden laatiminen on tapa vaikuttaa.
Kaikki eivät olleet osallistuneet järjestötoiminnan tai julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Osa vastanneista tunnisti vaikuttamisen paikkoja ja keinoja, mutta eivät jaksaneet tai halunneet osallistua. Nämä ihmiset nimesivät erilaisia tilaisuuksia, joiden piirissä he olisivat voineet vaikuttaa.
Yhden ryhmän muodostivat ne vastaajat, jotka eivät tunnistaneet vaikuttamispaikkoja tai -mahdollisuuksia laisinkaan. Kysymykseen ”Oletko osallistunut järjestön tai julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen?”, tuli vastauksia kuten ”en osaa sanoa”, ”millaisia vaihtoehtoja olisi” tai ”en ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan”.
Kohderyhmälle, joka ei tunnistanut vaikuttamisen paikkoja, on tärkeää tuoda esiin mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Yksi keino on madaltaa osallistumisen kynnystä ja tuoda ilmi erilaisia väyliä vaikuttaa. Näiden vaikuttamismahdollisuuksien esiin tuominen on tärkeää positiivisen mielenterveyden vahvistamisessa.
Kyselyjen perusteella näyttää siltä, että eri järjestöjen vaikuttamiskeinoja käyttivät eniten he, jotka olivat muutenkin jo toiminnassa mukana. Yksi kysymys onkin, aktivoiko järjestötoiminta omaisia, vai osallistuvatko järjestötoimintaan tai tuen piiriin enemmän ne omaiset, jotka jo lähtökohtaisesti ovat aktiivisia.
TEKSTI: Minna Vuorio ja Miika Auvinen