Valitse sivu

Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön perusyksikkönä.

Mielenterveyspalveluiden kehittäminen ja rahoitus on ollut jo vuosikymmeniä jäljessä verrattuna fyysisten sairauksien hoitoon.

– Puhe mielenterveyskriisistä ei liity pelkästään viime vuosien mullistuksiin, vaan sillä on pitkäkestoinen ja rakenteellinen historia. Nyt on viimeisiä hetkiä korjata tilanne, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Kun sairastunut ei saa ajoissa apua, vastuu hänen hoidostaan kaatuu läheisten harteille. Nykyinen mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus, hoidon jatkuvuuden haasteet ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ovat lisänneet merkittävästi mielenterveysomaisten kuormittumista. Ongelmallista on myös omaisille annettavan tuen puute sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Psyykkisesti sairastuneen läheiset kuuluvat mielenterveyshäiriöiden riskiryhmään ja he tarvitsevat tukea jaksaakseen raskaassa elämäntilanteessa. Jos jätämme heidät selviämään yksin, voi sairastuneita olla yhden sijasta useampi.

Monet uupuvat kohtuuttoman vastuun myötä. Jo ennen koronaa melkein puolet (46%) omaisista olivat vaarassa sairastua itse. Ilman mielenterveyttä tukevia poliittisia, taloudellisia ja rakenteellisia ratkaisuja suomalaisten terveyden kantokyky ei kestä.

–  Vallitsevalla taantumalla voi olla vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia perheiden hyvinvointiin. 90-luvun lamassa vastaavanlainen taloudellinen muutos johti mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvuun, joiden seuraukset tuntuvat edelleen yli sukupolvien. Mitä tästä on opittu? kysyy Hytönen.

– Panostamalla resursseja mielenterveyspalveluihin voidaan ennalta ehkäistä laajamittaisempia kielteisiä vaikutuksia. Terveyden vahvistumisen lisäksi tämä vähentäisi mielenterveyden ongelmista aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia, jotka ovat jo nyt vuosittain noin 11 miljardia euroa, hän jatkaa.

Seuraavalla hallituskaudella on tehtävä tulevaisuuskestävää mielenterveyspolitiikkaa

Mielenterveysomaisjärjestö FinFami on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa, joiden avulla omaisten terveyttä ja hyvinvointia voi vahvistaa. Tavoitteet muodostuvat kolmesta teemasta, joihin tulevalta hallitukselta odotetaan kestäviä ja yhteiskunnallisesti kantavia toimia. Järjestön peräänkuuluttamat teemat koskettavat kaikkien mielenterveysomaisten, mutta erityisesti lapsiomaisten, tunnistamista sekä heidän palveluidensa ja oikeudellisen asemansa vahvistamista.

– Perheitä uhkaa terveyskriisi, joka voidaan välttää. Tulevilla päättäjillä on velvollisuus tehdä vaikuttavia toimenpiteitä kriisin taltuttamiseksi. Yksi ratkaisuista on säännönmukainen omaisten ja perheiden huomiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa, painottaa Hytönen.

Psyykkisesti sairastuneen ja hänen lähipiirinsä tulee saada tarpeenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluita. Alueelliset erot hoitoon pääsyssä, sairaalapaikkojen määrässä ja monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa vaihtelevat ja ne tulee tasata. Myös perusterveydenhuollossa mielenterveysosaamista tulee olla kaikilla työntekijöillä.

– FinFami vaatii Terapiatakuun toteuttamista, joka paitsi nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysavun pariin, tuo myös merkittäviä säästöjä.

Erityinen huoli on lapsista ja nuorista. Kun perheenjäsen sairastuu mielenterveyden häiriöön, tulee samalla hoitaa koko perhettä ja tunnistaa myös perheen lasten tuen tarve.

– Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat ryhmä, joka tunnistetaan ja tunnustetaan hyvin huonosti asian vakavuuteen nähden. Vaikka avuntarve ei aina näy ulospäin, tämän päivän Suomessa lapsiomaisia on paljon.

– Hallitusohjelman tulee ohjata ja rahoittaa kuntia ja hyvinvointialueita, jotta ne voivat kehittää vaikuttavia perhetyön muotoja, kuten toimivia perhekeskuksia ja matalalla kynnyksellä kotiin saatavaa apua. On tärkeää, että perheet saavat apua yhdeltä luukulta.

Lainsäädännössä tulee tunnistaa mielenterveysomaiset

Keskustelu lainsäädäntötasolla on ollut aktiivista, kun mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alussa. Lainsäädännön kehittämisessä tulee aiempaa vahvemmin huomioida mielenterveysomaisten oikeudellinen asema.

– Jos lainsäädännössä jää tunnistamatta omaiset, joiden elämään läheisen sairaus vaikuttaa ja tuo kuormitusta, jää sairastuneen lähipiiri todennäköisesti huomiotta myös palveluiden arjessa.

Ongelma lainsäädännön kehittämisessä on ollut, että siinä ei ole huomioitu riittävästi psyykkisten sairauksien luonnetta. Mielen sairaus vaikuttaa usein henkilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä alentavasti.

– Heikentyneen toimintakyvyn vuoksi niin hoitoon hakeutuminen kuin arjessa selviytyminen vaatii sairastuneen omaiselta työtä ja vastuunottoa, vaikka sairastunut olisi täysi-ikäinen.

– Päättäjien on tärkeä muistaa, että vastuu on nyt väärillä harteilla. Vastuu kuuluu palvelujärjestelmän kannettavaksi ja siihen on turvattava riittävä rahoitus. Jokaisen puolueen on huomioitava tämä päätöksenteossaan, korostaa Hytönen.

Lue lisää FinFamin hallitusohjelmatavoitteista (2023-2027).

Lisätiedot ja yhteydenotot

Marika Finne
Marika Finne

Asiantuntija, viestintä

p. 045 844 0135
marika.finne
@finfami.fi

Pin It on Pinterest