Pitäisikö työntekijällä olla oikeus oman tai lähipiirin haasteista johtuvaan ennaltaehkäisevään mielenterveysvapaaseen? Voisiko tällaisella toimenpiteellä estää pitkiä sairauslomia?, kysyy Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio blogikirjoituksessaan.
Elämä tuo väistämättä eteen tilanteita, joissa oma tai läheisen tilanne vie voimia työssäkäyvältä: kotona voi olla pieniä lapsia, oireileva teini tai uupunut puoliso. Sairaus, yksinäisyys, ystävän elämäntilanne tai muistisairas vanhempi voi tehdä työnteosta vaikeaa. Mikä tahansa yksityiselämän kuormittava asia onkin, se vaikuttaa siihen, mitä ihmiseltä voi vaatia töissä.
Työn vaatimukset tulee suhteuttaa työntekijän jaksamiseen. Jos ihminen pystyy 20- tai 40-prosenttiseen työaikaan, tulisi se mahdollistaa. Olisi tärkeää, että työntekijä saisi halutessaan käydä töissä edes vähän ilman, että järjestelyä pidetään poikkeavana. Rutiinit tekevät elämästä turvallista ja vievät meitä eteenpäin.
Työpaikkojen sisäisellä kulttuurilla on iso merkitys siinä, miten kuormittunut ihminen tulee kohdatuksi työpaikalla.
Suhtaudutaanko yksityiselämän haasteisiin ymmärtäen ja johtaako se aitoon joustoon? Vai kannustaako organisaation puhetapa jaksamaan, vaikkei jaksaisi? Viestimme näistä asioista paljon myös sanattomasti. Mikään laki tai säädös ei auta, jos organisaation sisäinen kulttuuri ei tue työssä jaksamista. Meidän jokaisen tulee kiinnittää huomiota siihen, miten suhtaudumme näihin asioihin.
Työpaikan joustoista tulisi puhua työntekijälle jo perehdytyksen yhteydessä. Työntekijälle tulee tehdä selväksi, että jos yksityiselämässä on kuormitusta ja työnteko tuntuu ylivoimaiselta, työnantaja voi tulla vastaan. Myös johtajan on hyvä kuulla, että hänelläkin on oikeus väsyä.
Työnantajan kannattaa tuoda selkeästi ilmi, että se suhtautuu avoimesti erilaisuuteen.
Ihminen, joka kokee työnantajan hyväksyvän hänet vaikkapa väsyneenä huumenuoren vanhempana, sitoutuu työnantajaan aivan toisella tavalla kuin ihminen, joka ei näin koe. Tommy Tabermann teki aikanaan aloitteen, että pariskuntien pitäisi saada töistä viikon mittainen rakkausloma parisuhteen hoitoon. Pitäisikö työntekijällä olla oikeus oman tai lähipiirin haasteista johtuvaan ennaltaehkäisevään mielenterveysvapaaseen? Voisiko tällaisella toimenpiteellä estää pitkiä sairaslomia?
Voisiko joustava työelämä olla osaratkaisu myös mielenterveysongelmaisten lasten ja nuorten ongelmiin? Jos vanhemmat voisivat olla vahvemmin läsnä kipuilevien lasten arjessa, helpottaisiko se perheiden vakaampaa arkea?
TEKSTI Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja
KUVA Rovaniemen kaupunki
Kirjoittaja on mukana FinFamin Työ tukee -kampanjassa (2023).
Lisätiedot ja yhteydenotot
