Moni työikäinen huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. On kaikkien etu, että työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin, korostaa FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen blogikirjoituksessaan.
Vuosittain noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä.
Psyykkisesti sairastuneen läheiset ovat näkymätön ryhmä, vaikka aihe koskettaa arviolta lähes puolta miljoonaa suomalaista. Mielenterveyspalveluiden puute ja pitkät hoitojonot ovat asettaneet monet heistä mahdottomaan tilanteeseen. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu kaatuu läheisille. Jatkuvan huolen kanssa eläminen vaikuttaa myös työssä jaksamiseen.
Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota.
Monesti kuormittavasta kotitilanteesta vaietaan, myös töissä. Vaativa läheistilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista. Jotkut voivat pelätä menettävänsä omat työtehtävänsä. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.
Joskus tilanne voi ajautua pisteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on jopa kuukausien sairausloma. On valitettavaa, että kotitilanteesta ja jaksamisen haasteista kerrotaan esihenkilölle tai työterveyteen usein vasta liian myöhään.
Inhimillisten vaikutusten rinnalla on pysäyttäviä lukuja. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa, joka on suunnilleen saman verran kuin valtion budjetin alijäämä vuonna 2024.
Mielenterveyden häiriöt ovat sairauspoissaolojen suurin syy ja ne ovat vakiintuneet merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että mielenterveyden häiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain yli 5 600 suomalaista. Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveyssyiden takia menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.
Työelämässä olevien mielenterveyttä voi edistää tukemalla niin esimiesten kuin työntekijöidenkin mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja.
Myös joustavat työkäytännöt auttavat. Näitä ovat mm. mahdollisuus osallistua kesken päivän hoitoneuvotteluihin, työtehtävien ja -aikojen muokkaaminen, etätyöt tai määräaikainen poissaolo työstä.
Myös myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä asenneilmapiiri luovat turvallisen työkulttuurin ja toimivan työyhteisön. Samalla ne edistävät organisaation menestystä.
Sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaolo- ja muita työelämäkustannuksia. Työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantaja on vetovoimainen. Hyvinvoivat ja toimintakykyiset työntekijät ovat kestävän talouden perusta.
Vaikka moni työnantaja jo tiedostaa mielenterveyden haasteiden vaikutukset, työntekijät ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa: FinFamin kyselyn (2021) mukaan jopa noin kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa. Tähän tulee saada muutos.
Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen voi sovittaa yhteen.
Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää. Se antaa omaa aikaa, muuta ajateltavaa ja mahdollisuuden hengähtää. Moni kuvailee työn olevan ”henkireikä”, johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.
Työ tukee -kampanjamme avulla haluamme välittää tietoa erityisesti mielenterveysomaistilanteen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tukemisesta työpaikoilla. Kampanjaviikon aikana olemmekin rohkaisseet kaikkia vahvistamaan mielen hyvinvointia työpaikoilla ja jakaneet tietoa jaksamista tukevasta työkulttuurista, erityisesti mielenterveysomaisten näkökulmasta.
Omaismyönteisen työkulttuuri, työkyvyn vahvistaminen ja arvostava keskusteluilmapiiri on täysin saavutettavissa oleva tavoite kaikilla työpaikoilla.
Haluan muistuttaa, että jokaisella meistä on oikeus omaan uraan, myös mielenterveysomaisella. Luottamuksellinen ilmapiiri ja joustavat työn tekemisen tavat tulee olla aidosti osa työpaikkojen toimintakulttuuria.
Vaativan läheistilanteen tunnistaminen ja mielenterveyttä tukevat, ennaltaehkäisevät toimet ovat investointi tulevaisuuteen, eivät ylimääräinen kuluerä.
TEKSTI Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
KUVA Marika Finne, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
Lisätiedot ja yhteydenotot
