Oikein mitoitettu ja erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustava työ pitää yllä työkykyä ja tukee mielenterveyttä. Tämä on sekä yhteiskunnan, työpaikkojen että yksilön etu, kirjoittaa työministeri Arto Satonen FinFamin blogissa.
Mielenterveysongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia meitä suomalaisia jossain elämänvaiheessa. Suomalaisista noin 20–25 prosenttia sairastaa vuosittain mielenterveyden häiriötä. Joka toinen suomalainen kokee itse mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessa.
Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat merkittävin peruste pitkille sairauspoissaoloille. Kelan ja Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriön vuoksi siirtyy vuosittain yli 5 600 suomalaista. Mielenterveyden häiriöt ovatkin Suomessa yleisempiä kuin esimerkiksi syöpä tai diabetes.
Aiheen merkittävyyden näkökulmasta on mielestäni tärkeää ymmärtää myös asian taloudellinen vaikutus, vaikka kaikkea ei aina voikaan laskea vain euroissa. Mielenterveysongelmiin liittyvät kustannukset Suomessa ovat arvioiden mukaan 11 miljardia euroa vuodessa. Suorat kustannukset aiheutuvat terveydenhuollon menoista ja sosiaalietuuksien kautta syntyvistä kuluista. Epäsuorat kulut taas työmarkkinoilla syntyvistä kuluista, toisin sanoen työllisyyden ja tuottavuuden laskusta.
Kustannuksista työmarkkinoiden osuus on Suomessa arvioidusti 4,7 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Tämä kattaa sairauspoissaolot, työssäolon sairaana, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat, ammattitaudit sekä työikäisen väestön terveydenhoidon.
“Mielenterveyden häiriöistä puhuttaessa unohdamme usein, että sairastuneilla ihmisillä on läheisiä, joita sairastuminen myös koskettaa.”
Läheisten täytyy tasapainoilla sen kanssa, miten jakaa voimavaransa sairastuneen tukemisen ja muun elämän, kuten oman työn välillä. Kuten yllä olevista luvuista voidaan todeta, on äärimmäisen tärkeää, että sekä sairastuneen että hänen läheisensä tilanne huomioidaan myös työelämässä.
Työpaikoilla on jo paljon kokemusta työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Hoivavastuut koskettavat monen ikäisiä työntekijöitä: joillakin on pieniä lapsia huollettavinaan, toisilla iäkäs omainen tarvitsee huolenpitoa ja monilla hoivavastuu liittyy sairastuneesta omaisesta huolehtimiseen.
Voikin ajatella, että useimmilla meistä on jossakin vaiheessa elämäämme sellaisia muuhun elämään liittyviä vastuita, joista selviytymiseksi on mietittävä joustoja myös työpaikalla. Kun työpaikalla joustetaan, sitoutuvat työntekijät työhönsä ja työpaikkaansa entistä paremmin, työpaikan vaihtamisaikeet vähentyvät ja työhyvinvointi vahvistuu, mikä taas näkyy lisääntyvänä asiakastyytyväisyytenä. Työntekijän yksilöllisen tilanteen huomioiminen on siis kannattavaa myös työnantajan vinkkelistä.
Huolimatta siitä, että mielenterveyteen liittyvistä ongelmista keskustellaan Suomessa yhä enemmän, työelämässä omaa tai läheisten tilannetta pyritään usein peittämään. Mielenterveysbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa mielenterveysongelmia kokevista ja heidän omaisistaan ajattelee, että tieto työntekijän mielenterveyden ongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menettämiseen työpaikalla. Siksi moni vielä arastelee asioiden esille ottamista omalla työpaikallaan.
“Uskon vahvasti, että työpaikoilla voidaan edistää mielenterveyttä ja rakentaa omaismyönteistä työkulttuuria.”
Mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa voidaan purkaa. Suomen kestävän kasvun ohjelman investoinnissa ”Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä” toteutettava Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa monia eri menetelmiä mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla.
Tarjolla on mm. Hyvän mielen työpaikka -valmennus esihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi. Työn muokkauksella voidaan sovittaa työtä työkykyä vastaavaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Omaa jaksamista voi arvioida Miten voit -työhyvinvointitestillä. Kaikki nämä työkalut ovat maksutta verkossa saatavilla osoitteessa mielityo.fi.
Haluan korostaa, että kaikkien työpanosta tarvitaan työmarkkinoiden toimivuuden ja yhteiskunnan toimintakyvyn säilyttämiseksi. Rakenteellisella tasolla on käynnissä suuri muutos suomalaisen väestön ikääntyessä ja työikäisen työvoiman vähentyessä. Ketään ei ole varaa jättää työelämän ulkopuolelle. Oikein mitoitettu ja erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustava työ pitää yllä työkykyä ja tukee mielenterveyttä.
On tärkeää saada jatkaa työelämässä työkyvyn muutoksista huolimatta. Tämä on sekä yhteiskunnan, työpaikkojen että yksilön etu.
TEKSTI Arto Satonen, työministeri
KUVA Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Kirjoittaja on mukana FinFamin Työ tukee -kampanjassa (2023).
Lisätiedot ja yhteydenotot
