Mielenterveyden oireilu kuormittaa läheisiä ja voi vaikuttaa myös heidän työkykyynsä. Myönteinen asenneilmapiiri, työelämäjoustot, varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistavat läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä.
Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansiotyön ohessa.
Psyykkinen oireilu heijastuu lähellä oleviin ja voi sitoa heidät jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja läheisten tuen tarvetta ei kuitenkaan usein tunnisteta.
– Mielenterveysomaisten jaksaminen työelämässä on usein koetuksella. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota, pitää öisin hereillä, soittelee kymmeniä kertoja päivässä tai on itsetuhoinen, kertoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Inhimillisen hädän ja huolen rinnalla kulkee myös hälyttäviä lukuja ja tilastoja. OECD:n esittämän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyiden takia menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauspoissaolojen suurin ja rajuimmin kasvava syy.
– Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa, uuvuttaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt esimerkiksi puheeksi ottamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen, Hytönen painottaa.
Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien työntekijöiden on myös voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä, tehdä lomajärjestelyjä tai töitä etänä, lyhentää työpäivää tai jäädä määräajaksi pois työstä.
– Esihenkilöt eivät ole mielenterveystyön asiantuntijoita, mutta toivoisin heille rohkeutta ottaa asia puheeksi ja ohjata tarvittaessa työterveyshuoltoon, toteaa mielenterveysomainen Johanna Piispa.
FinFamin tuoreen kyselyn mukaan kuitenkin noin kolmannes vastaajista kertoi, että heillä ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa.
Ymmärtävä työilmapiiri on asennekysymys
Avoin keskustelu mielenterveydestä vähentää mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa ja häpeää. Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveysongelmat ovat silti edelleen tabu monilla työpaikoilla, jolloin oma vaativa elämäntilanne saatetaan salata.
– Omaisen jaksamista töissä helpottaa, jos vähintään lähiesimies on tietoinen tilanteesta. Oma kokemukseni on, että apua saa, mutta itse pitää uskaltaa puhua asiasta, Piispa kertoo.
Ymmärtävä työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia ja edistävät organisaation menestystä.
– Kokemus siitä, että minua kuullaan, merkitsee paljon. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä myönteinen työilmapiiri, jossa työntekijä uskaltaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa tilanteensa ja joustojen tarpeen, ovat menestyksekkään työkulttuurin ja toimivan työyhteisön rakennusaineita, sanoo Hytönen.
Mielen hyvinvointiin panostaminen tuo säästöjä
Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan etu, kun sairausetuuksien käyttö vähenee ja työpanoksilla turvataan mm. tulevaisuuden palveluita ja eläkkeitä.
Myös työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen kannattaa: sairauspoissaolo- ja muut työelämäkustannukset vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantajakuva on houkutteleva, kun työnantaja huomioi raskaan elämäntilanteen vaikutukset. Hyödyt ovat siten sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.
– Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen kuten omaistilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää ja jopa henkireikä, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen ja johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan, korostaa Hytönen.
– Halu huomioida kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. Siitä hyötyy niin työnantaja kuin työntekijäkin, hän päättää.
FinFami toteuttaa 4.-8.10.2021 työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhdistämiseen liittyvän Työ tukee -somekampanjan. Kampanjan avulla välitetään tietoa erityisesti mielenterveysomaistilanteen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tukemisesta työpaikoilla. Työministeri Tuula Haatainen on mukana tukemassa Työ tukee -kampanjaa. Kampanja järjestetään mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää eli Ilonan päivää (9.10.) edeltävällä viikolla.
Lisätiedot ja yhteydenotot
