Mielenterveysomaisten kuormittavaa elämäntilannetta ja jaksamista voi helpottaa erilaisilla työelämän joustoilla. Työaikajoustojen lisäksi moni on saanut työhyvinvointia vahvistavaa tukea taitavalta ja ymmärtävältä esihenkilöltä.
Moni pitää huolta psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ilman tukea, ansiotyön ohessa. Perheenjäsenen tai muun läheisen mielenterveyden oireilu kuormittaa ja voi vaikuttaa myös lähipiirin työssä jaksamiseen.
On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin. Valitettavasti näin ei aina ole: FinFamin toteuttama kysely (2021) osoitti, että kolmasosalla mielenterveysomaisista kuormittavassa elämäntilanteessa ainut työnantajan toimenpide oli sairausloma.
”Työ on myös todella tärkeä voimavara arjessa, liian herkästi tarjotaan ratkaisuksi kaikkeen sairaslomaa.”
Työ on parhaimmillaan voimavara ja hyvinvoinnin lähde, mihin halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan. Monelle mielenterveysomaiselle työ on henkireikä ja mahdollisuus keskittyä omaan uraan on merkityksellistä oman hyvinvoinnin kannalta. Siksi on tärkeää, että työnantajat tunnistavat entistä paremmin työhyvinvointia vahvistavat mahdollisuudet. Myötätuntoinen ja elämäntilanteet huomioiva johtajuus ei maksa maltaita, kun taas esimerkiksi sairauslomat ovat työnantajalle kallis kuluerä paitsi taloudellisesti, myös työyhteisön inhimillisiä voimavaroja ajatellen.
Haastavasta elämäntilanteesta ei uskalleta puhua
Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. Haastavasta elämäntilanteesta kertominen työpaikalla on askel siihen, että henkilökohtainen elämä saadaan sovitettua yhteen työn kanssa. Valitettavasti tämän askeleen ottaminen on monelle läheisen mielenterveysongelman varjossa elävälle vaikeaa.
FinFamin kyselytulosten mukaan esihenkilöasemassa oleville oman haastavan elämäntilanteen puheeksi ottaminen alaisen kanssa oli kaikista vaikeinta. Tilanne ei ollut helppo myöskään toisinpäin. Liki puolet vastaajista (48,7%) koki keskustelun oman lähiesihenkilön kanssa vaikeana tai melko vaikeana. Kollegoillekin vähintään melko vaikeana keskustelua piti 42 % vastaajista.
Työterveyshuollon henkilöt olivat helpoiten kohdattavissa haastavasta elämäntilanteesta kerrottaessa, mutta parannettavaa löytyi sieltäkin. Puolet vastaajista koki, että heidän kanssaan keskustelu oli helppoa tai melko helppoa. Silti edelleen jopa 30 % koki, että työterveyshuollon ammattilaistenkin kanssa keskustelu oli vaikeaa tai melko vaikeaa.
Puhuminen auttaa. Omasta haastavasta elämäntilanteesta kertominen on monelle tärkeä keino helpottaa arjessa jaksamista, jota läheisen psyykkinen sairaus kuormittaa.
Keskustelun tärkeys nousi esiin myös vastauksissa, joissa kartoitettiin työyhteisöjen hyviä käytäntöjä. Muun muassa ymmärtävä esihenkilö ja mahdollisuus keskustella esimerkiksi työnohjaajan tai työpsykologin kanssa mainittiin tärkeinä vuorovaikutusväylinä, kun omaa haastavaa elämäntilannetta haluttiin avata.
Työaikaan liittyvät käytännöt auttavat eniten
Mielenterveysomaisista 55 % vastasi, että heidän työpaikallaan on käytössä joustavia käytäntöjä työn ja kuormittavan elämäntilanteen yhdistämiseksi. Riittävästi näitä työelämän joustoja koki saaneensa 47 % omaisista.
Hyödyllisimmät työelämän joustot liittyivät mielenterveysomaisilla, samoin kuin muillakin kuormittavassa elämäntilanteessa olevilla, työaikaan ja -paikkaan. Selvästi suosituin jousto oli vapaan saaminen tarvittaessa. Myös liukuva työaika ja etätöiden mahdollisuus auttoi työn ja muun elämän yhdistämisessä.
Mielenterveysomaisten joustavien käytäntöjen top 5:
- Saa vapaata tarvittaessa
- Liukuva työaika
- Etätyöt
- Lyhennetty työaika
- Joustavat loma- ja ylityöjärjestelyt
Moni joutuu tekemään töitä ilman tarpeellisia työelämän joustoja
Vaikka monella työpaikalla hyödynnetään jaksamista ja elämäntilanteita tukevia käytäntöjä, iso osa työntekijöistä on silti niiden ulkopuolella. Mielenterveysomaisista lähes kolmasosa (31%) koki, ettei heidän työpaikallaan ole työssäjaksamista tukevia käytäntöjä. Samankaltainen, huolestuttava prosenttiosuus (30%) nousi esiin kaikkien vastaajien kesken.
Monen mielestä joustoja on, muttei riittävästi. Viidesosa mielenterveysomaisista vastasi, ettei osaa sanoa, saako riittävästi joustoja työn ja kuormittavan elämäntilanteen yhdistämiseksi.
Kyselyn yksi hälyttävimpiä tuloksia oli se, että moni vastaajista kertoi sairausloman olevan ainoa mahdollisuus työssäjaksamisessa. Sairausloman ongelmallisuus näkyi myös siinä, että useampi mielenterveysomaisista kertoi, ettei työnantaja osannut tarjota muita joustoja.
Kysy lisää kyselyn tuloksista
FinFami teki kyselyn työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhteensovittamisesta syksyllä 2021. Kyselyn avulla selvitettiin, millaisia joustavia työkäytäntöjä on olemassa silloin, kun oma jaksaminen on koetuksella.
Vastaajia oli yhteensä 860 henkilöä, joista 232 vastaajaa (27%) ilmoitti, että läheisen mielenterveyden ongelma kuormittaa häntä. Vastaajista 44 prosentilla oli jokin muu kuormittava elämäntilanne, joka vaikutti työhön. Valtaosa vastaajista oli naisia ja iältään 30-62 -vuotiaita. Vastaajista puolet työskenteli julkisella sektorilla, minkä lisäksi työnantajana oli yksityisen- ja kolmannen sektorin organisaatioita.
Mielenterveysomaisten ja muiden kuormittavassa elämäntilanteessa olevien vastaukset eivät tilastollisesti eronneet merkittävästi toisistaan. Toisin sanoen työelämän joustojen tarpeet ja tilanteet ovat tämän arvion mukaan melko samanlaiset riippumatta siitä, mistä kuormittava elämäntilanne johtuu.
Lue lisää keinoista, joilla tuet mielenterveysomaisten jaksamista työelämässä. Tutustu myös FinFamin Työ tukee -sivuun.
Lisätiedot ja yhteydenotot
