Valitse sivu

Moni huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ilman tukea. Eurooppalainen tutkimus, Value of caring (2020), tuo esiin tämän epävirallisen omaishoidon tärkeän ja usein piilossa olevan arvon. Ilman näiden mielenterveysomaisten (usein perheenjäsenten) panosta, tarvittaisiin huomattavasti enemmän tukea ja hoitoa julkiselta sosiaali- ja terveysjärjestelmältä.

FinFamin yhteistyökumppani EUFAMI (Euroopan Omaisjärjestöjen liitto) ja London School of Economics (LSE) teettivät kaksivuotisen kyselytutkimuksen mielenterveysomaisille liittyen heidän tekemäänsä epäviralliseen omaishoitajuuteen ja sen arvoon. Tutkimukseen osallistui yli 700 epävirallista omaishoitajaa, joiden läheisellä on vakava mielen sairaus (mm. skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja vakavaa masennusta).

Tutkimus toteutettiin ympäri Eurooppaa ja Kanadassa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa epävirallisen omaishoidon taloudellisista vaikutuksista ja arvioida sen arvo sekä kehittää yksinkertainen työkalu (Cost of calculator), jonka avulla voidaan määrittää epävirallisen omaishoidon arvo. Työkalu löytyy EUFAMIn sivuilta: Cost of care calculator

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa epävirallisista omaishoitajista on naisia. He ovat vanhempia, jotka huolehtivat psyykkisesti sairaasta lapsestaan ja käyttävät keskimäärin 43 tuntia viikossa läheisen huolenpito- ja hoivatehtäviin ilman riittävää ulkopuolista apua ja tukea.

Tutkimuksesta käy ilmi, että omaiset joutuvat myös luopumaan huolenpitovelvollisuuksiensa vuoksi omasta ajastaan ja työstään. Tulokset osoittavat, että vastaajat vähensivät mm. työtuntejaan keskimäärin 20 tuntia viikossa, vapaa-aikaansa keskimäärin 12 tuntia viikossa, opiskeluaan lähes 10 tuntia ja vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa keskimäärin 6 tuntia viikossa.

Omaisista 41% joutuu tasapainottelemaan läheisensä huolenpitotehtävien ja ansiotyön välillä.

Huolenpitoon käytetty aika on vain yksi osa tuen todellista arvoa. Muita vaikutuksia, joita tulisi huomioida tuen arvoa määriteltäessä ovat mm. epävirallisen omaishoidon pitkä-aikaiset vaikutukset omaishoitajan urakehitykseen, heidän omaan terveyteensä, elämänlaatuunsa, yksinäisyyteensä ja talouteensa.

Tutkimuksen mukaan omaiset ovat myös merkittävästi muuta väestöä yksinäisempiä. Yksinäisyys oli suurempaa, jos hoidettavalla henkilöllä oli useampi kuin yksi psyykkinen sairaus tai jos omainen asui samassa taloudessa hoidettavan läheisensä kanssa (kuvio 1 ja 2).

Kuvio 1. Omaiset ovat merkittävästi keskiväestöä yksinäisempiä.

Kuvio 2. Vastuu sairastuneesta ja tuettavan henkilön kanssa asuminen lisäsi mielenterveysomaisen yksinäisyyttä.

Suurin osa mielenterveysomaisista ei ollut saanut virallista tukea tai apua hoito- ja huolenpitotehtäviinsä, eikä hoitotilannetta tai hoitotarpeita oltu arvioitu. Ainoastaan 23% tutkimukseen osallistuneista omaisista oli pyytänyt tai saanut virallista apua psyykkisesti sairaan läheisensä hoitoon ja huolenpitoon liittyen. Vastaajista 45% ilmoitti käyttävänsä aikaa vertaistukiryhmiin keskimäärin kaksi tuntia viikossa.

Omaisten elämänlaatu on tutkimuksen mukaan 40% alhaisempi verrattuna siihen, jos he eivät toimisi omaishoitotehtävissä. Lisäksi elämänlaatu oli alhaisempi niillä omaisilla, jotka asuivat samassa taloudessa hoidettavan läheisensä kanssa (kuvio 3).

Kuvio 3. Elämänlaatu on alhaisempi niillä omaisilla, jotka asuvat samassa taloudessa hoidettavan läheisensä kanssa.

Keskimäärin 40% omaisista ilmoitti, että he ovat huolissaan omasta fyysisestä kunnostaan. Yksi kolmesta vastaajasta ilmoitti omaishoitajuuden vaikuttavan heidän omaan fyysiseen terveyteensä. Tutkimukseen osallistuneet omaiset myös raportoivat, että läheisen huolenpidolla on vaikutuksia heidän omaan mielenterveyteensä: lähes yksi kolmesta ilmoitti, että heillä itsellään on diagnosoitu masennus tai ahdistushäiriö.

Myös taloudellinen huoli nousi esiin tutkimuksessa: jokainen huolenpitoon käytetty tunti on arvioitu olevan taloudelliselta arvoltaan 23,62€-28,75€. Epäviralliseen omaishoitoon ja huolenpitoon käytetyn ajan taloudellinen panos on tutkimuksen mukaan merkittävä myös vuositasolla, keskimäärin 61,026€-74, 907€ väliltä.

Taloudellinen merkitys ja arvo on huomattavasti suurempi niillä omaisilla, jotka asuvat hoidettavan läheisensä kanssa (kuvio 4). Tutkimuksen mukaan omaisten hoitoon käyttämän ajan taloudellinen arvo on keskimäärin 2223€ viikossa niillä omaisilla, jotka asuvat samassa taloudessa hoidettavan läheisen kanssa. Puolestaan ne omaiset, jotka asuvat erillään hoidettavan henkilön kanssa taloudellinen arvo 774€ viikossa.

 

Kuvio 4. Epävirallisen omaishoidon taloudellinen arvo on suurempi mielenterveysomaisilla, jotka asuvat samassa taloudessa tuettavan kanssa.

Tutkimus osoittaa selvästi, miten psyykkisesti sairastunutta läheistään tukevilla perheenjäsenillä ja muilla epävirallisilla omaishoitajilla on hyvin merkittävä rooli mielenterveysjärjestelmän toimivuuden kannalta. Tutkimuksessa myös kirjattiin suosituksia päättäjille mm. siitä, miten tärkeää olisi investoida lyhytaikaishoitoon ja keskitettyihin palveluihin, jotka auttaisivat sekä hoidettavaa että hänen omaistaan. Myös mielenterveysomaiset tulee ottaa huomioon omaishoitajien palveluarvioinneissa. Nämä tarjoaisivat mahdollisuuden tunnistaa tarpeita, ehkäistä kriisejä ja määrittää, hyötyisikö omainen ja hoidettava erilaisista tukipalveluista. 

 

Järjestöjen vertaistukiryhmien lisäksi on tärkeää investoida julkisiin tukipalveluihin ja toimiin, joilla helpotetaan mielenterveysomaisten yksinäisyyttä ja vaikutetaan heidän elämänlaatuunsa. Näitä toimia ovat esimerkiksi julkisen palvelujärjestelmän matalankynnyksen psykiatriset palvelut, muut joustavat palvelut, tukipuhelimet ja eri sektoreiden välinen saumaton yhteistyö.

 

Pin It on Pinterest