Yleisesti pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveysongelmia selitetään traumaattisilla tapahtumilla kotimaassa ja pakomatkan aikana. Näitä syitä ei tule aliarvioida, mutta samalla meidän on kiinnitettävä huomiota omaan takapihaamme.
Osa tutkijoista on esittänyt, että olosuhteet ja kokemukset vastaanottavassa yhteiskunnassa vaikuttavat hyvinvointiin jopa yhtä paljon kuin menneisyyden tapahtumat. Suomessa koettu syrjintä on siis huomattava kuormitustekijä pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mielen hyvinvoinnille. Rasismi kuormittaa myös sen uhriksi joutuneen henkilön läheisiä ja perheenjäseniä.
EU:n perusoikeusviraston viime vuoden lopulla julkaisemassa raportissa Suomi on paljastunut yhdeksi EU-alueen syrjivimmistä maista. Tämä on hyvin huolestuttava tulos. Samalla se on vahva viesti siitä, että nyt tarvitaan tositoimia rasismin kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Jokainen meistä voi jokapäiväisessä elämässä toimia yhdenvertaisemman Suomen eteen.
Yhdenvertaisuutta voi edistää monin eri tavoin. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja sen jäsenyhdistykset toimivat mielenterveyshaasteiden kanssa elävien henkilöiden omaisten tukemiseksi. Viime syksynä FinFami käynnisti AGORA-projektin, jossa vahvistetaan pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ja osallisuutta taiteen ja draaman keinoin.
Luovat menetelmät ovat hyviä keinoja mielenterveyden vahvistamiseen niin kantaväestön kuin maahanmuuttajataustaisen väestön parissa. Nämä toimet ovat kuitenkin riittämättömiä, mikäli rasismin ja muun syrjinnän annetaan jatkaa hyvinvoinnin nakertamista. Syrjinnänvastainen työ on tärkeä osa mielenterveystyötä
