Valitse sivu

Suomessa vain muutama prosentti kaikista omaishoidon tuen saajista on mielenterveysomaisia. Työelämässä onkin suuri määrä ihmisiä, joiden arkeen kuuluu myös läheisen asioista huolehtiminen tai huoleen liittyvä kuormitus.

Omaiselle työ ja työyhteisö voivat parhaimmillaan olla voimavaroja, mutta joskus yhtälö voi käydä liian raskaaksi. Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta toteaa, että vaativassa elämäntilanteessa työolojen merkitys korostuu ja on tärkeää kiinnittää huomiota työn vaatimuksiin.

– Silloin, kun työn kuormitus on kohtuullista, oman elämän kuormitukset eivät lisää työuupumuksen riskiä. Jos työelämän vaatimukset kasvavat liian suuriksi, se vaikuttaa herkästi niihin, jotka ovat jo muutenkin kuormittuneita.

Vaikea elämäntilanne syö työstä palautumista. Ennen pitkää väsymys ja kuormitus näkyvät myös elintavoissa, mikä vaikuttaa ennen pitkää terveyteen.

Salaaminen vie voimia

Hannonen muistuttaa, että työntekijöiden vaihtelevat elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet ovat tavallisia tilanteita, joihin työnantajilta usein löytyy ymmärrystä ja joustoa. Ammattitaitoisista työntekijöistä halutaan myös pitää kiinni tukemalla heidän työssä jaksamistaan.

Hän kannustaakin ottamaan läheisen sairastamisen rohkeasti puheeksi työpaikalla, varsinkin jos se vaikuttaa omaan työssä jaksamiseen.

– Jos työpaikalla on fiksut ja toimivat kehityskeskustelukäytännöt, kehityskeskustelulomakkeessakin voidaan kysyä, onko asioita, jotka vaikuttavat työn tekemiseen.

Kun tilanne on tiedossa työpaikalla, työntekijää voi auttaa jo se, ettei sitä tarvitse salata. Voi tuntua myös helpottavalta, kun työkaverit tietävät, miksi väsyttää.

Avoimuus voi tuoda konkreettisia muutoksia arkeen.

– Voidaan väliaikaisesti vaikkapa muokata työtehtäviä tai työaikaa tai tehdä muita järjestelyjä, että läheisen asioista huolehtiminen helpottuu. Tämä on monissa työyhteisöissä arkipäivää.

Uupumistilanteessa kannattaa kääntyä lisäksi työterveyden puoleen. Työterveydestä voidaan ohjata myös eteenpäin.

Heli Hannonen Labyrintti-lehti 2/2020

– Työterveys voi olla tarvittaessa mukana neuvotteluissa, kun mietitään tarpeita työn muokkaamiseksi, Heli Hannonen sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa henkilökohtaisista asioistaan työpaikalla tai vaikka haluaisikin, se voi tuntua vaikealta.

Hannonen huomauttaa, että jokaisella on oikeus vetää rajansa itse, ja näitä rajoja on kunnioitettava. Jotkut voivat ylipäätään haluta pitää työasiat ja henkilökohtaiseen elämään liittyvät asiat erillään.

– Ei pidä ajatella, että on pakko kertoa esimiehelle kotielämän ongelmista.

Kuormittavassa tilanteessa onkin hyvä punnita, mitä hyötyä kertomisesta on verrattuna siihen, jos on hiljaa. Päätöksen on kuitenkin hyvä olla tietoinen valinta, jota eivät ohjaa vanhat tottumukset tai ennakkoluulot.

– Jos omaistilanne vaikuttaa työhön, on väsynyt, tulee virheitä ja on kiukkuinen, siitä kannattaa kertoa. Vain silloin työpaikalla voidaan tehdä jotakin tilanteen helpottamiseksi.

– Jos tilanne ei ole tiedossa, työntekijältä odotetaan samaa työpanosta kuin muiltakin.

Perheestä puhumista syytä laajentaa

Perheeseen ja työhön liittyvä arkikeskustelu on keskittynyt edelleen vahvasti lapsiperhe-elämän teemoihin, vaikka työntekijät voivat tarvita usein joustoja myös esimerkiksi puolisonsa tai aikuisen lapsensa lääkärikäyntejä varten.

Hannonen arvelee tämän johtuvan siitä, että lapset liittyvät tiettyyn elämänvaiheeseen, jolloin heihin liittyvistä teemoista tuntuu luontevalta puhua myös työpaikoilla – toisin kuin vaikkapa omista tai läheisen sairauksista.

Kun huolehtii muusta läheisestä kuin lapsesta, omainen voi kokea tämän yksityisasiana. Myös muut työpaikalla voivat pelätä jopa loukkaavansa, jos kysyvät tilanteesta.

– Voi kuitenkin ajatella, että jos itse ottaa puheeksi, muillakin on lupa kysyä.

Hannonen iloitsee siitä, että keskustelu perheestä on kuitenkin muuttumassa yhä avoimemmaksi. Viime vuosina julkisuudessa on alettu puhua enemmän esimerkiksi omista vanhemmista huolehtimiseen liittyvistä työelämän joustoista.

Luottamus johtoon madaltaa kynnystä

Työterveyspsykologi Juha Puukko kertoo, että puheeksi ottamisen kynnys tulee usein esiin, kun hän kohtaa omaistilanteessaan kuormittuneita työntekijöitä. Puukko työskentelee Mehiläisellä työelämäpalveluissa Turun, Paraisten ja Salon alueella.

Hän on työssään nähnyt, miten esimerkiksi lasten päihdeongelmasta on vaikea kertoa.

Työterveydessä omaista kannustetaan kertomaan tilanteesta, mutta puhumisen kynnystä nostaa tai madaltaa oleellisesti suhde työpaikan johtoon, erityisesti lähijohtajaan.

– Työntekijän on helpompi puhua henkilökohtaisesta asiasta, jos hän luottaa esimieheensä ja kokee, että tämä on taitava työssään ja osaa huomioida yksilölliset tilanteet.

Tilanteeseen liittyy usein huolta tai pelkoa siitä, mitä puheeksi ottamisesta ajatellaan ja mitä siitä seuraa. Työntekijää voi mietityttää, tuleeko sittenkään kuulluksi ja huomioidaanko hänen tilannettaan oikeasti.

– Kun ihmiset sitten rohkaistuvat puhumaan, he yleensä yllättyvät positiivisesti siitä, että heitä kuunnellaan ja heille halutaan olla avuksi.

Myös yrityskulttuurilla on suuri merkitys. Työpaikat eroavat toisistaan paljon siinä, millainen keskustelukulttuuri niissä on.

Usein työpaikoilla on käytössä varhaisen tuen toimintamalleja, joilla pyritään tukemaan työkykyä. Niihin sisältyy myös työn muokkauksen malleja, joita työntekijä voi käydä läpi työyhteisönsä johdon kanssa.

– Työpaikkojen kannattaa todella panostaa pohjatyöhön, jossa rakennetaan luottamusta ja työyhteisöä johtavat henkilöt ovat osaavia varhaisen tuen mallin käyttämisessä, Puukko painottaa.

Korjattavaa on silti edelleen niin työpaikkojen toimintakulttuureissa kuin omaisten huomioimisessa.

– Varmasti luotetaan vielä liikaa siihen, että työntekijät tuovat itse esille, jos tarvitsevat apua.

Voimavara, johon voi vaikuttaa

Työ voi olla tärkeä voimavara silloin, kun muu elämä kuormittaa. Puukon mukaan näin on useimmissa tapauksissa. Jos huoli läheisestä on suuri, auttaa kun on jotakin muuta, johon voi suunnata ajatukset.

Työarjessa on rutiinit, ja työssä voi kokea, että on osaava. Työ on myös asia, jota voi hallita ja jossa tulee onnistumisia sekä positiivisia sosiaalisia kontakteja.

– Kun läheinen on ongelmissa, siinä on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja liittyy epävarmuutta. Työssä puolestaan on voimavaroja, joihin voi vaikuttaa.

Heli Hannonen kertoo voimavaranäkökulman tulleen vahvasti esiin aikana, jolloin hän toimi työterveydessä.

– Eräs tiivistä asiakastyötä tehnyt omainen kertoi, että häntä auttaa, kun saa työpäivien ajan miettiä muiden ongelmia.

 

Vinkit työarkeen

Ota tilanteesi ja tarpeesi rohkeasti puheeksi johdon kanssa, varsinkin jos tilanne kuormittaa ja vaikuttaa työntekoon. Hyviä tilaisuuksia ovat esimerkiksi kehityskeskustelut, mutta myös arkipäiväiset tilanteet, kuten kahvitauot.

Punnitse, mitä hyötyä on kertomisesta tai kertomatta jättämisestä. Valinnan on hyvä olla tietoinen.

Ole armollinen itsellesi. Hyväksy, että tilanne on kuormittava äläkä vaadi itseltäsi liikaa. Et voi parantaa läheistäsi, vaikka voit olla hänen tukenaan.

Ota aikaa harrastuksille ja liikunnalle ja huolehdi palautumisestasi arjessa. Arjen kulmakivistä on lupa pitää kiinni.

Työterveyspsykologit Heli Hannonen ja Juha Puukko

 

Teksti: Johanna Sydänoja
Kuva: Marika Finne
Heli Hannosen kuva Studio P.S.V. Oulu

 

Pin It on Pinterest